Minut on nyt  viime aikoina kutsuttu pariin otteeseen avecina teatteriin, eilen kävimme katsomassa Gekon kanssa Faunin Sampolan päänäyttämöllä.

Ison kaupungin iloja on se, että meillä on paitsi laadukasta ammattilaisteatteria myös hyvää tarjontaa ei-ammattilaisilta. Fauni yllätti monessa asiassa positiivisesti: sen katsoakseen ei tarvitse tuntea laajasti fantasiagenreä nauttiakseen siitä. Unohdin näytelmää katsoessani työasiat ja arjen pikkumurheet, sillä Fauni oli viihdyttävä ja puvustuksellisesti ansiokas, visuaalisesti riittävä vaikkakin koreilematon aikuisten satu.

Se ei ole mitään sen enempää: suloinen ja liikuttava pieni rakkaustarina keijun ja faunin välillä. Juonellisesti Fauni ei ole mikään suurteos, mutta sen ei tarvitsekaan olla enempää kuin se on. Se oli juuri sitä, mitä kaipasin, ilahduin ja liikutuin ja nautin ja jännitin, käykö lopussa hyvin.

Pääparin välinen kemia toimi uskottavasti ja sivuhahmoista pidin erityisesti väärinymmärretystä Peikosta ja Fauni Ohrakkaasta, joista ensimmäinen mykkyydessään ja viittomakielisenä toteutettuna oli haikeaa ja huikeaa katsottavaa. Ohrakas taas vaikuttaa päällisin puolin stereotyyppiseltä sukupuolivähemmistön edustajalta, mutta koska asiaa ei mitenkään selitellä, asia vain on status quo: henkilö on sellainen kuin on, se on elämää ja kuuluu elämään. Niin kuin asian kuuluu ollakin.

Faunin teemat kumpuavatkin erilaisuuden hyväksymisestä ja tietyntyyppisestä haikeudesta: on parasta rakastaa juuri nyt, kun toinen rakastavaisista on ikuinen ja toinen kuolevainen. Se tekee rakkaudesta vieläkin arvokkaampaa.

Kirjoittajana pidin kovasti visuaalisesti vahvoista unijaksoista, joita ei selitetty liiaksi. Ainoa varsinainen kritiikkini kohdistuu tekniseen toteutukseen: musiikki peitti useassa kohdassa dialogin/ laulunsanat. Olettaisin, että tämäntyyppinen tekninen seikka on vielä jatkonäytöksiin korjattavissa.

Toinen harmituksenaiheeni oli se, että sali ei ollut täynnä. Näytelmä olisi sopinut monentyyppisille katsojille ja ansaitsisi ehdottomasti katsojia. Harrastajateatterissa pieni rosoisuus ei haittaa, Faunin lumo ylitti koskettavuudessaan pienet rosot.